EDUMOL - Kemia yläkoulu

         
  • Sisällysluettelo
  • 1. Johdatus kemian opintoihin
  • 2. Aineiden erotusmenetelmät
  • 3. Atomi
  • 4. Jaksollinen järjestelmä
  • 5. Kemiallinen sidos
  • 6. Kemiallinen reaktio
  • 7. Hapot ja emäkset
  • 8. Metallien kemia
  • 9a. Hiilen kemia 1
  • 9b. Hiilen kemia 2
  • 10. Vesi

  • 2.1 Tislaus TAVOITE: Oppia, miten tislaus tapahtuu ja missä sitä käytetään.
    SISÄLTÖ: Tislaus


         TARKASTELE SEURAAVIA ASIOITA:

    • Mitä osia tislauslaitteistoon kuuluu?
    • Mitä turvatekijöitä tislauksessa on huomioitava?
    • Mihin tislaus erotusmenetelmänä perustuu?



    Erilaisilla erotusmenetelmillä pyritään erottamaan aineita seoksista. Aineiden erottamiseen käytetään apuna esimerkiksi niiden kokoa, kiehumispistettä, liukoisuutta ja kykyä reagoida toisten aineiden kanssa. Arkielämässä käytämme huomaamatta useita erotusmenetelmiä. Eräs esimerkki arkielämän erotusmenetelmästä on pesukone. Pesukoneen rumpu pyörii noin tuhat kierrosta minuutissa, ja liike irrottaa veden pyykeistä.

    Tislaamalla voidaan erottaa esimerkiksi kaksi toisiinsa sekoittunutta nestettä. Tislaus perustuu menetelmänä eri aineiden erilaisiin kiehumispisteisiin. Eri aineet höyrystyvät eri lämpötiloissa. Tislauskolvia kuumennettaessa alkaa matalamman kiehumispisteen omaava neste höyrystyä. Höyry kerääntyy laitteiston yläosaan ja tiivistyy takaisin nesteeksi jäähdyttimessä, josta erotettu aine päätyy keräyskolviin. Lopputuotetta kutsutaan tisleeksi.

    Tislaamalla voidaan valmistaa esimerkiksi puhdasta vettä.




  • 2.2 Haihdutus, suodatus ja uuttaminenTAVOITE: Oppia, missä näitä erotusmenetelmiä käytetään ja mihin niiden toiminta perustuu.
    SISÄLTÖ: Haihdutus, suodatus, uutto


         TARKASTELE SEURAAVIA ASIOITA:

    • Mihin haihdutus perustuu?
    • Mihin suodatus perustuu?
    • Mihin uutto perustuu?


    Haihduttamista, suodattamista ja uuttoa käytetään hyvin yleisesti arkipäivän elämässä.

    Sienien ryöppäys on esimerkki kotona tehtävästä uutosta. Monet ruokasienet on ryöpättävä ennen käyttöä. Esimerkiksi korvasieni on käsittelemättömänä tappavan myrkyllinen, mutta ryöppäämällä siitä saadaan yksi hienoimmista ruokasienistä. Ryöppäyksessä ei ole kyse sienten kypsentämisestä, vaikka sienet laitetaankin kiehuvaan veteen. Tarkoituksena on uuttaa sienistä myrkky keitinveteen. Korvasienen tapauksessa poistettava myrkky on helposti veteen liukeneva gyromitriini. Gyromitriini on erittäin vaarallinen solumyrkky. Myrkyn vaarallisuuden vuoksi korvasienet on ryöpättävä vähintään kolme kertaa. Ryöppäyksessä on käytettävä runsaasti vettä ja vesi on vaihdettava jokaisen ryöppäyskerran jälkeen. Ryöpättäessä on myös varmistettava, että ilmanvaihto on kunnossa, sillä esimerkiksi gyromitriini on erittäin helposti hyörystyvä aine ja voi joutua hengitettynä elimistöön.


    Ryöppäämällä monista myrkyllisistä sienistä saadaan syötäviä.




  • 2.3 Kromatografia ja sentrifugointiTAVOITE: Oppia, miten näitä erotusmenetelmiä käytetään ja mihin niiden toiminta perustuu.
    SISÄLTÖ: Kromatografia, sentrifugointi


         TARKASTELE SEURAAVIA ASIOITA:

    • Mihin kromatografia perustuu?
    • Mihin sentrifugointi perustuu?


    Kromatografialla erotetaan hyvin pieniä ainemääriä toisistaan. Kromatografisia menetelmiä on lukuisia. Videolla esitettävä paperikromatografia on kromatografiamenetelmistä yksinkertaisin. Paperikromatografiaan tarvitaan kiinteä faasi (paperi) ja liikkuva faasi (neste) sekä tutkittavat aineet. Kromatografiaa käytetään laajasti esimerkiksi viranomaistutkimuksissa, kuten tutkittaessa huumausaineita. Kromatografia perustuu eri aineiden erilaiseen liikkuvuuteen kiinteän faasin pinnalla.


    Kuvassa on nestekromatografialaitteisto.




  • 2.4 Kertaus TAVOITE: Kerrata opittu ja oppia, mihin erilaisia erotusmenetelmiä käytetään.
    SISÄLTÖ: Kromatografia, sentrifugointi, tislaus, haihdutus, suodatus, uutto


         TARKASTELE SEURAAVIA ASIOITA:

    • Mihin erilaisia erotusmenetelmiä käytetään?
    • Mihin aineiden erottaminen perustuu?

    Vitamiinit

    Vitamiinit ovat eliön pienessä määrin tarvitsemia yhdisteitä, joita eliö ei itse kykene tuottamaan lainkaan tai riittävästi ja jotka niin ollen on saatava ravinnosta. Ihminen tarvitsee 13 eri vitamiinia. Vitamiinit jaetaan ominaisuuksiensa puolesta kahteen ryhmään: vesiliukoisiin vitamiineihin ja rasvaliukoisiin vitamiineihin. Vesiliukoiset vitamiinit sisältävät rakenteessaan typpeä ja rasvaliukoiset vitamiinit eivät sisällä typpeä. Tutkimuksen varhaisvaiheessa vitamiinit nimettiin vain isoilla kirjaimilla. Kun myöhemmin osoittautui, että B-vitamiineja on useita, lisättiin kirjaimen jälkeen numero (esim. B12- vitamiini).

    Lähde
    Wikipedia - Vitamiinit




    B12-vitamiinia saa erityisesti lihasta.